Asuntotuotannossa on otettava rakennuskustannusten lisäksi huomioon käytönaikaiset kustannukset. Vuokra-asuntoja rakennuttavat VAV ja Ilmarinen kiinnittävät huomiota rakennuksen koko elinkaareen ja hiilijalanjälkeen.
Vantaan kaupungin omistama vuokra-asuntoja rakentava VAV Yhtymä omistaa yli 10 000 asuntoa. Yhtiössä on tehty paljon kalliiksi tulleita julkisivukorjauksia. Pari asuinkorttelia on päädytty purkamaankin. Kokemus on opettanut, mitkä asiat eri aikakausien kiinteistöissä on tehty oikein.
Toimitusjohtaja Teija Ojankoski painottaa rakennuksen koko elinkaaren tarkastelun tärkeyttä.
– Materiaalien tulee olla kestäviä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös rakennusaika, rakennuksen käyttö ja ylläpito sekä sen jälkeen rakennuksen saattohoito eli materiaalit tulee voida kierrättää mahdollisimman hyvin.
Yleishyödyllisenä yhtiönä VAV pitää tärkeänä myös asumiskustannusten hillitsemistä.
– On eettisesti ja moraalisesti väärin, että rakentamisen halvat kustannukset maksatetaan myöhemmin asukkailla korjauskuluina. Julkisivuissa paras vaihtoehto on selkeä tiilipinta. Se on lähes huoltovapaa, mikä tuo kustannussäästöjä asukkaille., toteaa Ojankoski.
Tiili pärjää elinkaarivertailussa hyvin
VAV on rakentanut viimeaikaisten kohteidensa julkisivut pääasiassa tiilestä.
– Ihannekiinteistömme koostuu muutamasta pistetalosta, joissa on kestävä tiiliverhous, keskitetty lämmöntalteenotto ja selkeät kuilut talotekniikkaa varten. Yhtiömme kaikki uudet kohteet suunnitellaan nykyisin Joutsenmerkki-tasoisina ja A-energialuokkaan kuuluvina. Tiili toimii tässä yhtälössä mainiosti, sanoo Teija Ojankoski.
Tiilen kustannustehokkuus perustuu pitkään ikään. Myös hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa on huomioitava materiaalin koko elinkaari.
– CO2-päästövaatimukset tulevat kiristymään, ja samoin kierrätysvaatimukset. Vaikka tiilen hiilijalanjälki on valmistuksessa isohko, tiili on kustannustehokkain julkisivumateriaali pitkällä aikavälillä. Kun se on myös kierrätettävissä ympäristönäkökulmasta turvallisesti, puoltavat nämä ominaisuudet materiaalin käyttöä.
Kivimateriaalit toimivat haastavissa olosuhteissa
Myös työeläkevakuutusyhtiö llmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen arvostaa kestävyyttä ja huoltovapautta. Ilmarinen on yksi suurimpia kiinteistösijoittajia sekä merkittävä rakennuttaja Suomessa. Ilmarisen kiinteistökannan arvo on noin 4,3 miljardia euroa.
– Kokemusten kautta olemme esimerkiksi päättäneet, että kaikessa rakentamisessamme märkätilat tehdään kivirakenteisina. Näin mahdolliset vauriot on paljon helpompi korjata kuin levyrakenteisessa kylpyhuoneessa, jossa joudutaan yleensä purkamaan enemmän.
Ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen Suomessakin vaikuttaa rakennusten kuntoon. Siksi detaljisuunnitteluun ja sen tarkastamiseen sekä toteutettavuuteen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Suomessa ulkolämpötilan ero voi olla vuodessa jopa 70 astetta. Rankkasateet ja myrskyt sekä tuulet lisääntyvät ja korkean suhteellisen kosteuden jaksot pitkittyvät. Pitää tarkasti miettiä, mitkä materiaalit todella kestävät ääriolosuhteissa, sanoo Nurminen.
Kohti hiilineutraalia rakentamista
llmarisen rakennuttamissa kiinteistöissä elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on nousemassa ohjaavaksi tekijäksi. Niina Nurminen painottaa, että valmiin tai perusparannetun rakennuksen tulee olla laadukas ja moitteeton koko elinkaarensa ajan.
– Rakennusten tulee olla terveellisiä, turvallisia ja energiatehokkaita rakentaa ja käyttää. Kohde on suunniteltava niin, että sitä oikeasti pystytään ylläpitämään. Silloin se säilyttää myös arvonsa.
Ilmarisen tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Kiinteistöt ovat tärkeä osa laadittavaa ilmastotiekarttaa.
– Vuoden 2016 alusta alkaen olemme tutkineet jokaisen uudisrakennuksemme eli noin 30 kohteen hiilijalanjäljen. Aikaisempien laskelmien ja näiden uusien kohteiden kautta olemme tunnistaneet elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi rakentamisaikana valitut energiamuodot ja energiakertoimet, Nurminen toteaa.
Eri materiaaleja käytettävä harkitusti
Teija Ojankosken mielestä eri materiaaleja voidaan käyttää, kun käyttökohde on harkittu ja perusteltu.
– Puuta pusketaan nyt voimalla kerrostalorakentamiseen ja VAV:llakin on ensimmäinen puurunkoinen kerrostalo lähdössä rakenteille. Puulla on paikkansa ja käyttötarkoituksensa, mutta se ei julkisivumateriaalina pärjää elinkaareltaan tiilelle kaikissa paikoissa ja olosuhteissa. Molempia materiaaleja voidaan tyylikkäästi ja turvallisesti käyttää samassa rakennuksessa, kun ratkaisut mietitään huolella.
Tuotekehityksen parissa tehdään töitä, jotta tuotteiden co2-päästöt saataisiin nykyistä pienemmiksi. Tuttujen materiaalien ja tuotteiden rinnalle saattaa syntyä uusia vaihtoehtoja
– uskoisin, että ne tulevat ennemminkin täydentämään valikoimaa kuin syrjäyttämään tiiltä tai puuta.