Sveitsiläinen tiilirakennuksistaan tunnettu Mario Botta kertoi työstään Tiiliteollisuusliiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa.
Esitelmässään Mario Botta esitteli laajan skaalan ekspressiivisestä tyylistään tunnettuja töitään. Niistä varhaisimmat sijoittuivat 1980-luvulle. Bottan arkkitehtuurissa tyypillistä on vahvat kubistiset muodot ja useat pyöreät rakennukset tai rakennusten osat.
Bottalla on vahva suhde tiileen materiaalina. Hän kunnioittaa tiilen perinteistä käyttötapaa ja materiaalin yksinkertaista luonnetta.
− Savi otetaan maasta, käsitellään, ja se muuttuu rakennukseksi.
Samalla hän painotti tiilen luontaisia ominaisuuksia kestävänä materiaalina. Hän toivoo, että niitä hyödynnetään. Botta puhuu jopa arkkitehtuurin kriisistä huonosti kestävien materiaalien takia.
− Tiili on kestävä, ja sitä tulisi käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Arkkitehti ei ole koristelija, vaan rakentaja.
Tiili taipuu luontevasti kaareksi
Botta puhuu perinteiden kunnioittamisesta, ja sitä hän myös toteuttaa. Tiilen luontainen sopivuus kaarien rakentamiseen näkyy monissa töissä.
Poikkeuksellisella tavalla kaaria on käytetty yksityistalossa Sveitsin Vacallossa, joka valmistui 1988. Kolmion muotoisen rakennuksen pisin sivu avautuu puutarhan puolelle, ja osana julkisivua on kaksi toisiinsa liittyvää muurattua kaarta. Kaaret suojaavat sisäänvedettyä terassia ja toimivat hieman pylväskäytävän tavoin. Tässä, samoin kuin monissa muissa Bottan töissä yhdistyvät pyöreät ja kulmikkaat muodot synnyttäen vahvan kontrastin.
Botta on suunnitellut useita sylinterin muotoisia rakennuksia. Vuonna 1995 avattu Evryn katedraali Ranskassa on yksi niistä. Viistosti katkaistu sylinteri erottuu esikaupunkialueella selvästi muusta rakennuskannasta. Tiilipinnoissa sekä sisällä että julkisivuissa on vaihtelevaa struktuuria, vaikka etäältä nähtynä pinta näyttää tasaiselta. Vinon katon reunalle on istutettu puita. Bottan mukaan ne korvaavat perinteisesti käytetyt patsaat.
Rakennus kommunikoi ympäristönsä kanssa
Mario Botta korostaa rakennuksen suhdetta ympäristöönsä. Tämä näkyy erityisesti 1985 valmistuneessa toimistorakennuksessa Luganossa Sveitsissä. Rakennus sijoittuu kadunkulmaan aukion läheisyyteen.
− Halusin suunnitella rakennukseen todellisen urbaanin kulman, en vain julkisivuja.
Kulmaa korostetaan tornimaisella osalla, joka erottu muista julkisivujen elementeistä. Tiilen ominaislaatu tulee esiin ikkunoissa, joiden lasipinta on reilusti sisäänvedetty julkisivupinnasta. Sisennyksessä usean tiilen paksuinen porrastus näkyy ja ilmaisee näin seinän paksuutta hyvin konkreettisesti.
1995 valmistunut San Franciscon Museum of Modern Art kommunikoi ympäristönsä kanssa monellakin tasolla. Museon katolla on samalla tavoin katkaistu sylinteri kuin Evryssä. Sylinteristä avautuu suuri valoaukko, jonka kautta valo tulee rakennukseen sisään. Pimeässä museon ”silmä” toimii pitkälle loistavana maamerkkinä, ja siitä on tullut museolle tärkeä symboli.
Suunnittelijan mukaan MOMA:n rakennuksella on erityinen suhde yhteen saman kadun varella sijaitsevan tiilirakennukseen.
− Suunnitteluvaiheessa joka puolella oli korkeita pilvenpiirtäjiä, mutta lähellä oli myös yksi vanhempi, matalampi tornitalo, joka oli tarkoitus purkaa. Suunnittelimme taidemuseon sen korkeutta vastaavaksi, kuin pariksi toiselle tiilirakennukselle. Lopulta taloa ei purettukaan.
