Suomen Tiiliteollisuusliiton tavoitteena on edistää vähähiilistä ja luonnon raaka-ainevaroja säästävää tiilirakentamista. Yksi merkittävä keino päästöjen vähentämiseksi on nykyistä kapeamman tiilen käyttö monikerrosrakentamisessa.
Suomessa kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyjä yli 120 mm tiilileveyksiä on perusteltu tarpeella varmistaa seinärakenteen kosteustekninen turvallisuus. Suomen Tiiliteollisuusliitto ry käynnisti keväällä 2024 Tampereen yliopiston kanssa hankkeen, jossa tutkittiin eri vahvuisten tiilikuorimuurien käyttäytymistä niiden altistuessa viistosateelle. Tavoitteena oli selvittää, onko tiilen leveydellä merkittävää vaikutusta julkisivumuurauksen kastumiseen ja kuivumiseen. Tutkimus oli osa DI Heidi Sormusen diplomityötä.
Tutkimuksen perusteella kuorimuurillinen seinärakenne on kosteusteknisesti toimiva kuorimuurin paksuudesta riippumatta, kun kuorimuurin tuulettuminen varmistetaan ja taustarakenteessa käytetään kosteuden kestäviä materiaaleja.
Tutkimuksessa tehdyn yksinkertaisen hiilijalanjälkilaskennan perusteella kuorimuurin tiilen valmistusvaiheen osalta hiilidioksidipäästöjä saataisiin vähennettyä noin 19 % kuorimuurin neliömetriä kohden pienentämällä kuorimuurissa käytettävää tiilileveyttä 135 mm:stä 110 mm:iin. Päästövähennys olisi vieläkin suurempi mikäli käytettäisiin 85 mm tiiltä.
Tiilikoko vaihtelee Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa
Tutkimuksessa koottiin tietoa, minkä kokoisia tiiliä käytetään yleisesti Euroopassa ja listattu tyypilliset kuorimuurauksen paksuudet eri rakennustyypeissä. Suomessa kerrostalorakentamisessa käytettävä tiili on huomattavasti järeämpi kuin muissa Pohjoismaissa vastaavissa sääolosuhteissa käytettävät tiilet.
| Maa | Kuorimuurauksen tyypillinen paksuus [mm] |
| Suomi | 135 mm |
| Ruotsi | 85/108 mm |
| Norja ja Tanska | 85/108 mm |
| Saksa | 115 mm |
| Iso-Britannia | 65/102.5 mm |
| Hollanti | 65/100 mm |
| Yhdysvallat ja Kanada | 90/92 mm |
Tiilen kokoon eri puolilla maailmaa on vaikuttanut käytössä olleet valmistusmenetelmät sekä haluttu ulkonäkö, esimerkiksi tiilen limitysvaihtoehdot. Myös muuraustyön sujuvuutta on haluttu varmistaa sopivan kokoisilla tiilillä.
Eripaksuiset tiilimuuraukset osana kosteusteknisesti toimivaa rakennetta
Tutkimuksen perusteella Suomessa käytetään suurimpia tiilileveyksiä, tämä koski myös suuremman viistosaderasituksen maita, kuten Norjaa. Vertailumaiden ohjeistuksissa ei anneta ohjearvoa kuorimuurin paksuudelle vaan kuorimuurin läpi pääsevään veteen varaudutaan. Ohjeistuksena esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa on suunnitella koko seinärakenne niin, läpi päässyt vesi pääsee poistumaan rakenteesta haittaa aiheuttamatta ja taustarakenteessa tulee käyttää siihen soveltuvia kosteutta sietäviä materiaaleja.
Kirjallisuusselvityksen ja tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella kuorimuurin paksuudella ei näytä olevan merkittävää vaikutusta kuorimuurin läpi pääsevän veden määrään. Käytettävän tiilen leveys voi vaikuttaa taustarakenteen kosteuskuormaan, jolloin tuulettuvuuden sekä seinärakenteen eri kerrosten toimivuus kokonaisuutena korostuu.
Rakentamisen päästöjä pienentäessä on syytä miettiä kaikki tavat. Tiilikoon muutos on yksi keino tässä.