Ylivieskan puukirkon traagisen palon jälkeen kirkkovaltuustossa painotetaan kestävyyden ja turvallisuuden näkökulmaa. Tästä lähtökohdasta käsin tiili on luonteva valinta uuden kirkon materiaaliksi.
Ylivieskan uusi kirkko rakennetaan helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitelmien mukaan.
− Rakennuksen ulkoseinät tehdään Poroton kennotiiliharkoista. Yksiaineisten massiivirakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta on hallittua ja ennalta tunnettua, kertoo Arkkitehti Kimmo Lintula K2S:sta.
Tiilen sävy on vaalea. Myös vesikatto on verhoiltu samanvärisellä tiilellä. Kirkkosalin laipiossa ja seinissä on lämmintä tunnelmaa luova puuverhoilu. Puurakenteet ovat palonsuojakäsiteltyjä.
Ekologiset arvot huomioidaan rakentamisessa
Ylivieskan seurakunnassa on käytössä Kirkon ympäristödiplomi, joka yhdessä kirkon uuden ympäristöstrategian kanssa tukee ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen tavoitteita. Valtuutetut korostavat rakennuksen käytettävyyttä ja ratkaisujen kestävyyttä. Tärkeänä pidetään myös rakennuksen elinkaarikustannuksia ja ylläpidon kustannuksia. Tiili vastaa näihin vaatimuksiin erinomaisesti.
− Ylivieskassa on pitkä perinne tiilirakentamisen osalta. Halusimme rakentaa uuden kirkon paikalliseen perinteeseen sopivista materiaaleista.
Yhteisöllinen tila seurakuntalaisille
Kilpailutehtävänä oli suunnitella Ylivieskan seurakunnalle tulipalossa menetetyn tilalle uusi kotikirkko, jonka odotetaan myönteisellä tavalla liittyvän kristilliseen kirkkorakennusperinteeseen. Uudesta kirkosta ympäristöineen toivotaan uutta kaupunkikuvallista maamerkkiä.
Tilojen toivotaan myös edistävän yhteisöllisyyttä. Tiloista toivotaan monikäyttöisiä ja viihtyisiä. Sisäpintojen materiaali on puu. Kokonaisuuteen kuuluu kirkon ja seurakuntasalin lisäksi muun muassa aula ja keittiötiloja.
Erilaisia toimintoja sisältävän rakennuksen on näytettävä ulospäin yhtenäiseltä ja maisemaan sopivalta. Trinitas sijoittuu kirkkopuistoon, ei kuitenkaan vanhan kirkon raunioille. Uusi kellotapuli sijoitetaan vanhan kirkon pääsisäänkäynnin raunioiden eteen.
Vaikka kirkko on moderni, siinä on muistumia paikan historiasta.
− Arkkitehtuurin lähtökohtana ovat Ylivieskan aikaisempien kirkkorakennusten, ristikirkon ja pitkäkirkon, perusmuodot. Palaneen kirkon rauniot ovat läsnä kirkkosalin läheisyydessä. Itäpäätyyn sijoitetaan palossa säilynyt kirkonkello, ja se näyttäytyy julkisivussa vanhan kirkon kaari-ikkunoiden muotoisissa avauksissa, kertoo Lintula.