Ilmastomuutos haastaa jatkuvasti rakentamisen suosituksia. Haasteisiin vastataan tutkimuksella ja tuotekehityksellä, esimerkiksi kehittämällä yhä paremmin säätä kestäviä muurauslaasteja.
Tampereen yliopiston Rakennustekniikan laboratoriossa tutkittiin julkisivutiilien ja eri muurauslaastien vesitiiveyttä. Tavallinen muurauslaasti kastuu nopeasti ja jatkaa kastumista varsin pitkään. Hyvin tiiviiden laastien tapauksessa vedenimu tasoittuu nopeasti, jo ensimmäisten minuuttien aikana lähes lopulliselle tasolleen.
Tiilirakenteiden vesitiiveyttä tutkittaessa rakenteiden kastumis- ja kuivumisnopeuksiin vaikuttivat käytetyn laastityypin lisäksi myös tiilen leveys sekä laastisauman paksuus. Tiilirakenteet, joissa käytettiin tiivislaastia, kastuivat hitaammin, mutta toisaalta kastuttuaan myös kuivuivat hitaammin, kuin normaalilastilla muuratut rakenteet.
Tutkimustulosten perusteella tuotekehitystyö eri olosuhteisiin parhaiten soveltuvien tiilirakenteiden määrittämiseksi jatkuu edelleen.
Tutkimuksessa käytetyt laastityypit
Laasti 1, tavallinen muurauslaasti, vedenimukyky 0,2
Laasti 2, supertiivislaasti, vedenimukyky 0,02
Laasti 3, supertiivislaasti, vedenimukyky 0,02
Laasti 4, tiivislaasti, vedenimukyky 0,05
Laasti 5, tavallinen muurauslaasti, vedenimukyky 0,15
Laastivalmistajan ilmoittama vedenimukyky [kg/(m² ·min0,5)]
Tutkimusmenetelmästä lyhyesti:
Laastien vedenimeytymistä tutkittiin muottivaletuilla koekappaleilla. Ennen koetta laastikappaleita säilytettiin vakio-olosuhdehuoneessa (23 C, 50 RH%) vähintään kolme kuukautta. Tutkimus suoritettiin seitsemän vuorokauden aikana punnitsemalla koekappaletta seuraavina ajankohtina: 1 min, 2 min, 5 min, 10 min, 20 min, 40 min, 60 min, 90 min, 2 h, 3 h, 4 h, 8 h, 24 h, 3 vrk, 5 vrk, 7 vrk. Vedenimukokeessa koekappaleet upotettiin vedenpinnan alapuolelle ja vettä lisättiin tarpeen mukaan siten, että sitä oli vähintään 5…10 mm koekappaleiden alapinnasta mitattuna.
