Pitkään valmisteltu lakiuudistus astui viimein voimaan
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus käynnistettiin virallisesti 4/2018 ja uusi rakentamislaki korjaussarjoineen astui voimaan 1.1.2025. Osa lain kohdista astuu voimaan vasta vuoden 2026 aikana, esimerkiksi hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen raportointi.
Rakentamislain voimaantuloon saakka rakentamista sääteli maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sinä aikana rakentamisen toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti.
Lain tuomat muutokset luvitukseen
Uuden rakentamislain myötä lupajärjestelmästä on tulossa yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvautuu rakentamisluvalla, jossa nämä kaikki edelliset yhdistyvät.
Lupakäsittelyä kevennettiin osaan rakentamishankkeista. Esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen:
– asuinrakennus
– kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus
– kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos
– yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
– vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
– vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
– energiakaivo
– erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.
Rakentamisluvan käsittelylle säädettiin määräaika. Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Vaativuudeltaan poikkeuksellisen suunnittelutehtävän ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus ovat kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.
Vaikka lupakynnys nousee, on rakentajan vastuulla rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen turvallisesti ja määräysten mukaisesti. Esimerkiksi piharakennuksen tulisijan ja savuhormin paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myynnissä on useita eri valmistajien valmispihasaunoja, jotka on valmiiksi varustettu kiukaalla ja siihen liitetyllä savupiipulla. Kaikilla valmispaketin tuotteilla ei välttämättä ole tarvittavia CE-hyväksyntöjä tai niiden asennusohjeet eivät vastaa kansallisia määräyksiä.
Tiilen etu on pitkäaikaiskestävyys
Uusi rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Lisäksi uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi ja mahdollisimman pitkäikäisiksi. Erityistä huomioita tulevaisuudessa tulee kiinnittää myös rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Käytännössä nämä tapahtuvat uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla, joiden säätäminen on vielä osittain kesken.
1.1.2026 alkaen hiilijalanjälki ja -kädenjälki on raportoitava rakennuksen loppukatselmukseen mennessä. Tämä ei kuitenkaan koske pien- tai paritaloja eikä korjausrakentamista. Rakennuksesta tehtävän vähähiilisyyden arvioinnin tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari.
Tiilen etu materiaalina on sen pitkäaikaiskestävyys ja vähäinen huollon tarve. Myös ympäristönäkökulmat kuten hiilipäästöjen vähentäminen ovat vahvasti tiilituotannon ja tuotekehityksen keskiössä. Eri tiilenvalmistajien ympäristöselosteet ovat suunnittelijoiden käytettävissä laskentatarpeisiin. Lisäksi tiilet ovat uudelleenkäytettävissä kunhan ne puretaan oikeaoppisesti.