VTT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavilla, ts. varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsevasta lämmöstä huoneistoa ylilämmittämättä. Tulos ei riipu rakennuksen energiatehokkuudesta. Paljon energiaa kuluttavissa taloissa on samaan tulokseen pääsemiseksi vain poltettava huomattavasti enemmän puuta kuin uudessa energiatehokkaassa talossa.
Suomessa rakennuksia lämmitetään 2,2 miljoonalla tulisijalla ja niillä tuotetaan vuosittain 15 TWh energiaa. Se vastaa noin 40 % pientalojen vuotuisesta lämmitystarpeesta.
Sopii kaikenlaisiin taloihin
Tulisijojen lämmöntuottoa pientaloissa tutkittiin tulisija-alan toimijoiden, ympäristöministeriön ja VTT:n Tulisija&Lämpö -projektissa, jotta saataisiin tarkka kuva tulisijojen tuottamasta lämmitysenergiasta sekä niiden lämmityksen hyötysuhteesta.
– Yleinen käsitys on ollut, että tulisijalämmittäjät pystyvät tuottamaan huomattavan osan tarvitsemastaan lämpöenergiasta puuta polttamalla. Halusimme varmistua asiasta myös energiatehokkuudeltaan erilaisissa taloilla ja erilaisilla tulisijoilla, tutkimusprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja Onni Ovaskainen kertoo.
– Nyt on laskennallisesti varmennettu asia, jonka käytännönkin kokemus on paljastanut, hän jatkaa.
Apua rakennusten energiatehokkuuden kasvattamisessa
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa kansallisiin rakentamismääräyksiin ja myös tulisijojen käyttöön tulevaisuudessa. Joskus ajatellaan, ettei erityisesti varaavilla tulisijoilla olisi käyttöä erityisen energiatehokkaissa pientaloissa. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että myös niissä tulisijalämmitys kannattaa.
– Samaan hyötyyn vain päästään vähemmillä puilla ja oikealla tulisijalla, Ovaskainen muistuttaa.
Hyvät hyötysuhteet
Tutkimuksessa simuloitiin kolmea erilaista tulisijaa: nopeasti, hitaasta ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavaa tulisijaa. Nopeasti lämmittävä tulisija oli kamiinamainen ja kaksi muuta varaavia tulisijoja. Tulisijat sijoitettiin energiatehokkuudeltaan neljään erilaiseen taloon vanhasta peruskorjaamattomasta pientalosta passiivitaloon.
– Lämpöolosuhteiltaan hyväksyttyjen tulisijojen lämmityksen hyötysuhde oli tutkimuksessa 90 %:n luokkaa. Vaikka hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavat tulisijat erosivat vain vähän tuotetun energian suhteen, erittäin hitaasti lämpöä luovuttavaa tulisijaa tarvitsi lämmittää harvemmin kuin hitaasti lämpöä luovuttavaa, kertoo tutkimustyön projektijohtaja Pekka Tuomaala VTT:ltä.
Erittäin energiatehokkaissa taloissa nopeasti lämpöä luovuttavia, kamiinatyyppisiä tulisijoja kannattaa käyttää vain kylmimpinä kuukausina, jotta ne eivät lämmittäisi huoneistoa liikaa. Tällöin vuotuinen lämmityksen tuotto jää 9 – 19 %:iin väliin kokonaisenergian tarpeesta.
Julkista projektia ovat rahoittaneet Tekes (EAKR-rahoitus) sekä Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry, Suomen Tiiliteollisuusliitto ry, Nunnauuni Oy, Tulikivi Oyj ja Turun Uunisepät Oy. Projektin toteutuksesta vastasi Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös ympäristöministeriö on ollut edustettuna projektin ohjausryhmässä.