Herttuankulma on uusi kaupunginosa Turussa satama-alueen tuntumassa. Se yksi osa keskustan ja sataman alueen väliin jäävää laajaa Linnankaupungin aluetta, jonne teollisuuden väistyttyä rakennetaan tiivistä ja urbaania kaupunkia. Herttuankulman alueelle tulee asukkaita noin 4400. Alueen rakentaminen on käynnistynyt vilkkaasti. Syksyllä 2022 noin puolet rakennuksista on valmiita.
Herttuankulman alueen julkisivujen ilmettä hallitsevat vaihtelevan sävyiset tiilipinnat. Tiileen päädyttiin rakentajien aloitteesta, sillä kaavassa julkisivumateriaalia ei määrätty lainkaan.
Yhtenäistä muttei monotonista
Kadulta katsottuna lähes kaikki näkyvät seinät ovat tiilisiä. Alue on ilmeeltään yhtenäinen, mutta välttää toisteisen vaikutelman. Asemakaava asetti julkisivujen laatua koskevia määräyksiä, mutta materiaalia se ei määrännyt.
− Kaavassa määrättiin esimerkiksi, että monotonisia ratkaisuja tulee välttää ja yhdessä korttelissa ei saa olla sommittelultaan kahta samanlaista julkisivua, kertoo kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen.
Yhtenäisyys jatkuu rakennusten selkeissä muodoissa, mutta esimerkiksi korkeuserot tuovat rakennusmassoihin vaihtelevuutta. Tiilipinnan ohella joissakin rakennuksissa on myös rapattuja seiniä, mutta ne ovat lähinnä sisäpihojen puolella kadulta piilossa.
Tiilipinnoissa on käytetty runsaasti erilaisia ladontatapoja, syvyysvaihtelua ja muita pienillä keinoilla toteutettuja yksilöllisiä ratkaisuja. Kaavamääräysten mukaan julkisivut ovat paikalla rakennettuja, eikä tiiliseinissä ole näkyviä elementtisaumoja.
− Tiili itsessään on eläväpintainen materiaali ja tuo pehmeyttä arkkitehtuuriin, joka on muodoiltaan hyvin suoralinjaista. Lisäksi tiilessä on tietynlaista ajattomuutta, eli se on esteettisesti kestävä, toteaa Lehtonen.
Tummasävyinen ja tiivis rakenne on saanut myös jonkin verran kritiikkiä. Lehtonen muistuttaa, että alue on vielä keskeneräinen.
− Suunnitelmat ympäristön suhteen ovat kunnianhimoiset ja odotan mielenkiinnolla aukioiden ja viheralueiden valmistumista.
Laadukasta ympäristöä tiilellä
Tero Lehtosen mukaan tiilen käyttö tuli suunnitelmiin varhaisessa vaiheessa kaavan vahvistuttua. Eräässä kokouksessa oli mukana ensimmäisten kohteiden suunnittelijoita ja rakennusliikkeiden edustajia, joilla oli yhteisenä näkemyksenä tiilen käyttö alueella. Näin tiilestä tuli heti aluksi leimallinen koko alueelle.
Sataman läheisyydessä, vanhalla teollisuusalueella tiilen käyttö katsottiin kulttuurisesti luontevaksi. Myös merellisten sääolosuhteiden vuoksi materiaalin kestävyys oli merkittävä tekijä valinnassa.
− Tiilen käyttöön samankaltaisilla alueilla on paljon esimerkkejä muualta maailmasta, esimerkiksi Saksasta ja Hollannista.
Lehtosen mukaan laadukasta toteutusta osaltaan edesauttoi alueen rakentamisen tehokkuus, joka tekee siitä taloudellisesti kannattavaa.
− Laadullinen rima asetettiin jo lähtövaiheessa korkealle, ja mielestäni ensimmäiset kohteet ovatkin hyvin onnistuneita. Laadukkaita materiaaleja ei nähty pelkästään menoeränä, vaan myös investointina kestävyyteen.
Erilaisia asumismuotoja ja paljon liiketilaa
Asuntojakaumaan arkkitehti ei ole täysin tyytyväinen, sillä markkinavetoisesti pieniä asuntoja on rakennettu arvioitua enemmän.
− Tämä ei ole toivottava kehityssuunta, mutta kaavoitus ei ole voinut tähän vaikuttaa. Tallaisten kokemusten seurauksena on tehty poliittinen päätös, joka mahdollistaa asuntojen keskikoon määräämisen jatkossa.
Pieni asuntokoko johtaa esimerkiksi parkkitilan suureen tarpeeseen, ja tiiviillä alueella tämä on haaste. Ratkaisuksi keskeiselle paikalle on rakennettu kuusikerroksinen parkkitalo.
Tavallisten asuintalojen lisäksi Herttuankulmaan valmistuu hoiva-asuntoja, päiväkoti, päivittäistavarakauppa, kahviloita ja runsaasti muita liiketiloja. Rakennusten maantasokerros on muita kerroksia korkeampi. Näin on luotu liiketiloille paremmat edellytykset ja ratkaisu tuo alueen ilmeeseen tietynlaista kaupunkimaisuutta.
Suunnittelussa on huomioitu myös nykyaikainen työelämän kehitys. Yhden talon alimmassa kerroksessa on liiketiloja, joihin liittyy asunto. Sisäänkäynti asuntoon on rakennuksen toisella puolella.
− Olen erittäin iloinen, että tällainenkin vaihtoehto toteutui, vaikka tätä ei kaavassa määrätty. Kysynnästä kertoo se, että liiketilat ovat jo käytössä, sanoo Lehtonen.
