Helsinki, ”Itämeren Tytär”, on mereltä nähtynä upea kaupunki. Merkittävä osa kaupungin tämän hetken rakentamisesta tapahtuu ranta-aluilla, Helsingin paraatipaikoilla. Valtaosassa kohteista julkisivut ovat tiilipintaisia, mikä kertoo, että Helsingin kaupunki kaavoittajana haluaa rannoille parhaan mahdollisen materiaalin, tiilen. Eri väreissä ja eri pintaisina sekä eri kokoisina.
Tiililiiton 95-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin 10. kesäkuuta 2024 upeissa maisemissa Helsingin edustalla risteilyllä. Se tarjosi juhlavieraille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua upeisiin tiilikohteisiin mereltä käsin. Laineilla ohi lipuen kohteet näyttäytyvät aivan uudessa valossa ja rakennusten arkkitehtuuria pääsi tarkistelemaan ainutlaatuisesta perspektiivistä.
Tule tutustumaan merellisen Helsingin kaupunginosiin kanssamme.
Katajanokka ja Utspenskin katedraali
1600-luvun lopulla Helsingin kaupunki koostui neljästä korttelista, joista kaakkoinen oli kalastajien asuttama ”Fiskarback qwarteret” Katajanokan länsipuolella. Kalastajien mökkien lisäksi Katajanokalla oli tiiliruukki sekä kruunun vero- ja viljamakasiinit. Tiiliruukki palveli kasvavan Helsingin tarpeita, mutta erityisesti sen tuotantoa käytettiin Suomenlinnan rakentamiseen.
Katajanokan kallioilla juhlallisena seisovan, tiilistä rakennetun Uspenskin katedraalin suunnitteleminen ja rakentaminen aloitettiin 1850-luvun lopulla. Katedraali on aikansa edelläkävijä ja hyvä esimerkki aikaa kestävästä kiertotaloudesta, sillä sen tiilet tuotiin Ahvenanmaalta Krimin sodan aikana tuhoutuneesta Bomarsundin linnakkeesta. Katedraali otettiin käyttöön 1867.
Kauppias Nikolai Wavulinin kolmikerroksinen tiilestä rakennuttama talo Satamakatu 9:ssä oli puolestaan Katajanokan ensimmäinen yksityishenkilön rakennuttama asuintalo ja valmistui 1869. Se toimi myös Aurora Karamzinin perustaman Diakonissalaitoksen talona.
Sörnäinen ja Taideyliopisto Mylly
Taideyliopiston Kuvataideakatemian uusi rakennus Mylly valmistui Helsingin itäiseen kantakaupunkiin kesällä 2021. Parhaillaan voimakkaasti kehittyvä alue on synnyttänyt uutta elävää kaupunkikulttuuria, jota uusi rakennus täydentää pelkistetyn veistoksellisella ja teollisuusrakentamisesta ammentavalla tyylillään. Yhdessä vanhojen maamerkkirakennusten ja nykyisen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kanssa se muodostaa uuden Sörnäisten kampuksen, jossa kohtaavat taide, teatteri ja tanssi. Uudisrakennuksen julkisivu on muurattu Tiilitehdas Raikkosen punaisella Kasarmi-tiilellä. Valinnassa haluttiin päästä mahdollisimman luonnolliseen sävyyn, joka sulautuu ympäröivään rakennuskantaan. Sauman sävy pidettiin samana, kuin siihen liittyvät rapatut pinnat. Saumaus on toteutettu sutimestarin saumalla.
Mylly on JKMM Arkkitehtien suunnittelema ja sen toteutti Lujatalo Oy.
Kalasatama – Verkkosaari, Sompasaari ja Nihti
Itäiseen kantakaupunkiin 170 hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti noin 30 000 asukkaalle ja sinne on luvassa yli 10 000 työpaikkaa. Kalasataman rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja se jatkuu 2030-luvun loppupuolelle. Se on yksi suurimpia rakennettavia alueita Helsingissä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kalasatamaan syksyllä 2012.
Kalasataman alue oli teollisuus- ja satamakäytössä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Satama muutti Vuosaareen 2008 lopulla. Ranta-aluetta on vuosikymmenten kuluessa laajennettu maantäytöillä. Kaikkiaan alueelle on suunniteltu miljoona kerrosneliötä, josta 50.000 neliötä on tarkoitettu palveluille. Alueen visuaalista ilmettä hallitsee tiili. Kaikkiaan alueen tiilimääräksi on arvioitu 50-60 miljoonaan tiiltä suomalaisilta tiilitehtailta. Kortteleista Venus ja Diana valmistuivat Sompasaareen 2020. Diana-korttelin arkkitehtuuri perustuu vahvasti alueen teolliseen historiaan ja monipuolisiin asuntotyyppeihin. Korttelissa tavoiteltiin teollisuusrakennusten henkeä selkeälinjaisella arkkitehtuurilla. Siihen tiili istuu materiaalina erinomaisesti.
Sompasaaren eteläkärkeen eli Nihtiin on valmistumassa monimuotoinen kortteli, joka kulkee nimellä Luoto. Siellä asemakaava on määritelty tarkasti ja materiaalina on määritelty tiili.
”Korttelille on pyritty luomaan vahva ja omintakeinen identiteetti. Arkkitehtuurissa tavoitellaan suurpiirteisyyttä, kontrasteja ja rosoisuutta muistumana teollisesta satamahistoriasta, samalla kun pyritään kantakaupungin kestävään, ajattomaan ja hillittyyn arvokkuuteen”, kuvailee Luoto-ehdotuksen arkkitehtuurista vastanneen Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n Selina Anttinen.
Luodon asuntosuunnittelun keskeisinä lähtökohtina ovat laatu ja monipuolisuus. Asuntojen suunnittelussa on hyödynnetty korttelin poikkeuksellista sijaintia ja merinäkymiä. Kortteliin sijoittuu mm. taiteilija-asuntoja katutason työtiloineen, yhteisöasuntoja yhteisölliseen vuokra-asumiseen, kaksikerroksisia, rivitalomaisia asuntoja sekä torniosan laajasti maisemaan avautuvia asuntoja. Läpi rungon avautuvat valoisat tilasarjat ja näkymäakselit sekä monipuolinen käytettävyys ovat kaikkia tontteja yhdistäviä piirteitä.
Kruunuvuorenranta
Kruunuvuorenranta (ruots. Kronbergsstranden) on Helsingin Laajasalon kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Merkittävä osa Kruunuvuorenrannasta oli pitkään öljysataman aluetta, mutta nykyisin sen paikalle rakennetaan uutta laajaa merellistä asuntoaluetta. Vuoden 2030 alkupuolelle mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti 13 500 asukkaalle ja sinne syntyy noin 800 työpaikkaa.
Kruunuvuorenrantaan rakenteilla oleva As. Oy Helsingin Maininki nousee yhdelle kaupungin upeimmista paikoista. Rakennuksen arkkitehtuuri myötäilee rantakallioita sekä rantasilhuettia rantapuiston laidalla ja pihalta aukeaa näköala aavalle merelle, Suomenlinnaan sekä Helsingin keskustaan. Asuntoja on 78 asuntoa, joissa huoneistotyypit vaihtelevat klassisista kerrostaloyksiöistä kuuden huoneen asuntoihin sekä townhouse-tyyppisiin monikerroksisiin ratkaisuihin. Mainingin julkisivussa on käytetty Tiilerin harmaata Ruukin tiiltä, ja julkisivuun tuo ilmettä reliefit, erityinen tiililadonta sekä harsomuuraus.
Salmisaari
Helsingin Salmisaari (Sundholmen) kuuluu Länsisataman kaupunginosaan ja Ruoholahden osa-alueeseen. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman pääkonttori oli ensimmäisenä valmiina Helsingin Salmisaaren voimalan entiselle hiilivarastoalueelle nousseessa toimistotalojen keskittymässä. Salmisaaren aluetta ovat kaupunkikuvallisesti hallinneet punatiiliset, nykyiset suojelukohteet, Helsingin Energian voimalaitos ja entinen Alkon tehdasrakennus, joka toimii nykyään Helsingin Oikeustalona. Uudet toimistorakennukset nivoutuvat kokonaisuuteen muun muassa yhtenäisen julkisivumateriaalin ansiosta, sillä asemakaava edellytti tiilijulkisivua. Varma-talo on osa Helsingin merellistä rantaviivaa, joten paikan ankariin olosuhteisiin nähden tiili on hyvä valinta julkisivun materiaaliksi. Arkkitehtuurisena erikoisuutena kiinteistössä on ulkoauditorio, joka työntyy suurena paikalla muurattuna tiilisenä pallopintana erkkeriksi rantajulkisivuun.
Jätkäsaari
Jätkäsaari (Busholmen) on yksi Helsingin suurimmista rakennustyömaista. Entisestä sadan hehtaarin satama- ja teollisuusalueesta kuoriutuu vähitellen vilkas ja viihtyisä asuinalue. Jätkäsaaren rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja jatkuu 2020-luvun loppuun. Ensimmäisenä valmistui Hietasaaren alue, ja rakentaminen etenee vaiheittain eteläisiä rantoja kohti.
Uusia koteja on suunniteltu 21 000 ja työpaikkoja 6 000 ihmiselle. Vuoteen 2025 mennessä alueella asuu n. 17 000 asukasta. Viidesosa alueesta tulee olemaan puistoja.
Mereltä käsin saimme ihailla muun muassa Melkinlaiturin alueelle valmistunutta As Oy Samoan Falea, jossa on käytetty poltettua tiiltä monella tapaa: niin julkisivussa, katossa kuin pihalla. Kauempaa katsoen rakennus on arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja värimaailmaltaan rauhallinen ja vaatimatonkin, mutta lähempää tarkasteltuna tiilijulkisivu on häkellyttävän monimuotoinen.
Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin ensimmäisen tontin rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuoden 2024 aikana. Tämä on osa alueen laajempaa kehityssuunnitelmaa, jossa pyritään edistämään kestävää rakentamista ja kiertotalouden periaatteita. Wienerbergerin ja ARK-house arkkitehtien välisten keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävän kiertotaloustiilen valmistamisesta hankkeen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi. Noin 40 % kierrätysaineita sisältävät tiilet ovat ulkonäöltään tavanomaisia tiiliä rouheampia ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa. Teknisesti kiertotaloustiilet täyttävät CE-merkintään vaadittavat ominaisuudet. Tiili sopii hyvin kiertotalouskorttelin julkisivumateriaaliksi ja sen pinta on näyttävä. Tiili on materiaalina pitkäikäinen, huoltovapaa ja kestää hyvin Jätkäsaaren merellisiä, vaativia sääolosuhteita. Se, että tiilen valmistuksessa neitseellisiä raaka-aineita korvataan kierrätysaineilla, tukee erinomaisella tavalla hankkeen tavoitteita.
Hietalahti – Telakkaranta
Helsingin Telakkarannan suunnittelu alkoi kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla vuonna 2010, ja sen voittajatyön pohjalta laadittiin alueen kokonaissuunnitelma. Alueella on useita historiallisia suojeltuja kiinteistöjä, joista osa on otettu käyttöön aluekehityshankkeen myötä. Kohteen valmistuessa historiallinen telakkamiljöö on uudistunut luontevaksi osaksi Helsingin kantakaupunkia. Skanska on rakentanut alueelle neljä asunto-osakeyhtiötä, joista viimeinen, As. Oy Helsingin Knot, valmistui marraskuussa 2023. Knot muodostuu kolmesta eri korkuisesta osasta, joista pienimmässä on kolme kerrosta ja korkeimmassa 12 kerrosta. Arkkitehtonisesti mielenkiintoisten rakennusten julkisivu mukailee alueen punatiilistä tyyliä harjakattoineen.
Eiranranta
Eiranrannan asuintalojen rakennuspaikka, Punatulkun kortteli, oli alun perin laaja, avoin kallioinen merenranta-alue Helsinginniemen lounaiskulmassa. 1900-luvun alussa Punatulkku määriteltiin tehdasalueeksi. Korttelin ensimmäinen teollinen rakennus oli kaupungin kaasulaitoksen pieni aputehdas pyöreine kaasukelloineen. Myöhemmin sinne nousi verstaita, konepajoja, varastoja ja romukauppoja; rantakallioita sivuava satamarata on merkitty vuoden 1909 karttaan. Vuosien mittaan Munkkisaari liitettiin mantereeseen ja maatäytöt siirsivät rantaviivan ulommaksi.
Vuonna 2020 rakennettiin uudet asuinkorttelit. Eiranrannan Argonautit, eli asunto-osakeyhtiöt Eiranrantakanava, Eiranrantakallio ja Eiranrantapuisto, liittyvät yhtenäiseen Eiran huvilakaupunginosaan, joka rakentui Punatulkun itäpuolelle Lars Sonckin asemakaavaluonnoksen pohjalta vuosina 1910-1914. Kolme kerrostaloa sijaitsevat eturivissä merta vasten, ja kaikista asunnoista avautuu esteetön näköala Suomenlahdelle ja Helsingin saaristomaisemaan. Julkisivujen päämateriaali on rapattu tiilimuuraus.
Hernesaari
Hernesaarta kehitetään vetovoimaiseksi merellisten matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden alueeksi. Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Venesataman yhteyteen suunnitellaan veneiden huoltoa ja lumen vastaanottoaluetta. Hernesaaren itärannalle sijoitetaan vierasvenesatama. Raitiotieyhteys ja pyörätiet kulkevat alueen keskellä Laivakadulla. Katu jakaa alueen itäpuolen asuntoalueeseen ja länsipuolen työpaikka-alueeseen. Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille. Kaupalliset palvelut keskittyvät Hernesaaren pohjoisosaan. Hernesaaren nykyiset rakennukset puretaan lukuun ottamatta Fordin tehdasrakennusta, Munkkisaaren teollisuustaloa, Valtion viljavarastoa, Löylyä ja Cafe Birgittaa. Suunnitelmissa on asumista ja työpaikkoja sekä satama- ja puistoalueita noin 7 500 asukkaalle ja 3 000 työpaikalle. Hernesaaren itärannan uusi asuinalue rakennetaan osin meritäytölle.