Renor luo teollisuuskiinteistöihin uutta elämää

Tikkurilan Silkkitehtaan alueesta on tullut vireä yritysten ja kulttuurin alue. Kuva: Renor Oy.

Kiinteistökehitysyhtiö Renor Oy:n historia liittyy Askon huonekalutehtaasta alkaneen yhtiön vuosisataiseen kehitykseen. Organisaatiomuutosten tuloksena yhtiöön liittyi vuosikymmenten varrella erilaista liiketoimintaa useilla eri paikkakunnilla ja sen mukana suuri määrä teollisuuskiinteistöjä, esimerkiksi Finlaysonin tehdasrakennukset.

Kun alkuperäinen toiminta tehtaissa loppui, perustettiin kiinteistöjä hallinnoimaan Asko Kiinteistöt, joka 2000-luvun alussa vaihtoi nimekseen Renor Oy. Renorin toiminnan ytimessä on kehittää kestäviä toimitilaratkaisuja olemassa oleviin kaupunkikiinteistöihin.

Suojeltujen rakennusten uusiokäyttö vaatii kompromisseja

Renorin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti suojeltuja. Suojelumääräys tarkoittaa, että vähintään julkisivut pyritään säilyttämään ennallaan.

− Rakennuksille pyritään löytämään kohteeseen soveltuva uusi käyttötarkoitus. Uusi käyttö voi olla hyvin monenlaista; on tehty hoivatiloja, liiketiloja, varasto- ja logistiikkatilaa ja toimistoja. Asuntojen rakentaminen ei kuulu toimintaamme, mutta muutamassa kohteessa olemme myyneet kiinteistön osia asuntorakentajalle, kertoo Renorin toimitusjohtaja Marko Liimatainen.

Monissa tapauksissa rakennusten sisäpuoli ei sovellu sellaisenaan uuteen käyttötarkoitukseen ja ne päädytään rakentamaan käytännössä täysin uudestaan. Tyypillisesti rakenteet ovat teknisesti heikossa kunnossa. Niissä on painumia ja halkeamia ja tavallisesti runkoa joudutaan vahvistamaan.

Vaikka uuden rakentamisen osuus on suuri, on rungon osuus materiaalin osalta merkittävä, ja säilyttäminen on purkamista ekologisempi vaihtoehto. Ennen kaikkea rakennusten säästäminen on kulttuuriarvoiltaan merkittävää, sillä kyseisen ajan tiilirakennuksia ei tule enää lisää.

Suojeltujen rakennusten uusiokäytössä joudutaan punnitsemaan ratkaisuja eri näkökulmista.  Käytön kannalta toivotut ratkaisut ja historian huomioiminen voivat olla ristiriidassa ja usein joudutaan valitsemaan jonkinlainen kompromissi. Esimerkiksi pihaympäristöön voisi toivoa paljon vihreyttä, kun taas alkuperäisen tyylin kunnioittaminen tarkoittaa pelkistettyä ja vähäeleistä ympäristöä

− Mielestäni on tärkeää, että rakennukset saavat uuden elämän. Ymmärrän suojelun tarpeen, mutta se ei saisi estää rakennusten uutta käyttöä, sanoo Liimatainen.

Vantaan Silkkitehtaalle toimistoja ja kulttuuritiloja

Tällä hetkellä Renorilla on käynnissä Vantaalla Tikkurilan Silkin tehdasalueen uudistaminen. Kiinteistössä toimi alun perin Helsinkiin vuonna 1933 perustettu Suomen Silkkiteollisuus Oy, joka muutti Tikkurilaan seuraavana vuonna. Tehdasalueen punatiiliset rakennukset rakennettiin vuosina 1934-1964 ja niissä on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.

Silkkitehtaan alueen rakennuksiin on toteutettu toimistoja ja kulttuuritiloja. Kuva: Renor Oy.

Alueelle on toteutettu etupäässä toimistotiloja ja lisäksi siellä toimii Tanssiteatteri Raatikko ja Teatteri Vantaa. Yksi osa tontista myytiin ja siihen rakennettiin asuinkerrostalo. Kolmivaiheisesta muutostyöstä on nyt valmistunut kaksi vaihetta ja kolmas on vielä edessä ja suunnitelmat kesken.

Äskettäin valmistuneen toisen vaiheen kohdalla jouduttiin rakennus paaluttamaan uudestaan, vaikka oletuksena oli, että perustukset ovat hyvässä kunnossa.

− Yllätykset ovat rahallisesti isoja, mutta niiden kanssa täytyy elää. Korjausrakentamisessa on melkeinpä yllättävää, jos yllätyksiä ei tule, toteaa Liimatainen.

Tikkurilan Silkin muutostyöt on tehty teollisuusmiljöön ilmettä säilyttäen. Kuva: Renor Oy.

Porin Puuvillan kortteli avautui kaupunkilaisille

Mittava Renorin hanke lähimenneisyydessä oli Porin Puuvillan korttelin uudistus 2010-luvulla. Vanhaan teollisuuskortteliin tehtiin kauppakeskus, jonka tiloista kolmasosa sijoittuu vanhaan värjäämörakennukseen ja kaksi kolmasosaa toteutettiin uutena. Korttelissa on myös toimistotilaa.

− Kauppakeskuksena Puuvilla on visuaalisesti kiinnostava ja poikkeuksellinen Suomessa, sillä kauppakeskukset tehdään yleensä uudisrakennuksina.

Puuvillaan toteutettiin myös suuri geoenergialaitos, jolla tuotetaan kauppakeskuksen lämpö ja kesällä viilennys. Uudistuksen myötä teollisuuskortteli aukesi kiinnostavalla tavalla oltuaan aikaisemmin suljettu alue.

− Alueelta purettiin suuri nuorempi varastorakennus, joka esti näkymän kauniisiin vanhoihin rakennuksiin. Nyt ne ovat osa avointa kaupunkitilaa kaupunkilaisten käytössä.

Porin puuvillatehtaan alue. Kuva: Nordlund Timo / Satakunnan Museo / finna.fi
Porin puuvillatehtaan alue ja kauppakeskus vuonna 2019. Kuva: Nordlund Timo / Satakunnan Museo / finna.fi