Tiilijulkisivuun tehtävien tuuletusaukkojen mitoitus

Tiilijulkisivun taustan tuulettumisen tehostamiseksi alettiin 1990-luvulla jättää alimmasta tiilirivistä joka kolmas pystysauma avoimeksi. Tällä toimenpiteellä tuuletusvälissä oleva ilma alkoi vaihtua, mutta varsinaista tutkimusta siitä, miten paljon tuuletusvälissä olevan ilman tulisi vaihtua, ei ollut käytettävissä.

Ilmaston muuttuminen lisää julkisivuun kohdistuvia säärasituksia ja tiilijulkisivun toimivuuden varmistamiseksi myös taustan tuuletustarvetta tutkittiin tarkemmin. Paroc Oy:n VTT:llä teettämässä tuoreessa tutkimuksessa (VTT-R-01215-20) on selvitetty erilaisilla tyypillisillä verhousmateriaaleilla verhotun rakennuksen tuuletusvälin tuuletustarvetta eri korkuisissa rakennuksissa. Lähtökohtana tutkimuksessa on ollut se, että tuuletusvälin kosteusprosentti ei kosteinakaan vuodenaikoina nousisi niin korkeaksi, että se altistaisi taustarakenteen homekasvustolle.

Tiiliverhouksen takana olevan tuuletusvälin suositeltu leveys on pientaloissa (alle 3 krs) vähintään 30 mm ja kerrostaloissa (yli 3 krs) n. 35-50 mm. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuuletusvälin tuuletustarvetta sekä kapeamman (25 mm) että leveämmän (45 mm) tuuletusvälin omaavissa rakennuksissa. Tutkimuksen perusteella saatiin laadittua mainituilla tuuletusväleillä varustetuille tiiliverhotuille rakennuksille optimaalinen tuuletustarve ja edelleen tiilimuuriin jätettävien tuuletusaukkojen vähimmäismäärät neliömillimetreinä juoksumetriä kohden.

Tuuletusaukkojen tarve erityyppisissä julkisivuissa

Tässä esitetyn ohjeistuksen tarkoituksena on määrittää paikalla muurattuun tiiliverhoukseen tarvittavien tuuletusaukkojen minimimäärä niin, että ilman vaihtuvuus tiiliverhouksen takana olevassa tuuletusvälissä olisi riittävän suuri ja jotta ilman suhteellinen kosteus ilmaraossa pysyisi riittävän alhaisella tasolla myös tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Normaalitapauksessa tiilijulkisivun tuuletus on riittävä seinillä, joissa joka 3. alimman tiilirivin pystysauma on avoin ja joissa samalla on runsaasti ikkunoita, joiden
yläpuolella on vähintään 10 mm ilmaväli.

  • Esim.1600 mm leveän ikkunan yläpuolella ilma-aukkojen tuuletusta lisäävä pinta-ala on 16 000 mm2, kun ikkunan yläpuolella on 10 mm leveä tuuletusväli.
  • Jos edellä mainitun lisäksi ikkunan alapuolella vesipellin alla on 5 mm levyinen tuuletusväli (esim. 50 % ikkunan leveyden mitasta, tukikiinnikkeiden vähentävä
    vaikutus huomioiden), on tuuletusta lisäävä pinta-ala vähintään 4000 mm2.
  • Jos kyseessä on tiiliverhous, jossa ei ole lainkaan ikkunoita, niitä on varsin vähän, niiden sijoittelu ei ole tasaisesti jakautunut koko julkisivun alueelle tai ikkunan ylä- ja alapuolinen tuuletus on muuten vähäistä, on tiilijulkisivun alaosassa hyvä jättää pystysaumoihin avoimia tuuletusaukkoja taulukon 1. mukaisesti.

Olosuhteista tai rakenteista riippuen, on turvallisempaa jättää julkisivumuurauksen alaosaan mieluummin hieman enemmän, kuin liian vähän tuuletusta. Esimerkiksi
rannikkoalueille rakennettaessa, korkeissa rakennuksissa tai kosteudelle arempia runkomateriaaleja käytettäessä, on hyvä aina jättää sekä ensimmäisessä että neljännessä tiilirivissä joka toinen pystysauma avoimeksi.

Mikäli joka toinen pystysauma jätetään oheisen kuvan mukaisesti avoimeksi sekä ensimmäisessä että neljännessä tiilirivissä, tulisi kutistumaraudoitteet sijoittaa kolmanteen vaakasaumaan sokkelin päältä laskettaessa.

60 mm korkea tiili, joka toinen pystysauma avoin

  • Tuuletusaukon koko alimmassa tiilirivissä yleensä 15x75mm tai 15×90 mm (1125 mm2 tai 1350 mm2)
  • Tuuletusaukon koko neljännessä tiilirivissä 15×75 mm tai 15×60 mm

75 mm korkea tiili, joka toinen pystysauma avoin

  • Tuuletusaukon koko alimmassa tiilirivissä yleensä 15x90mm tai 15×105 mm (1350 mm2 tai 1575mm2)
  • Tuuletusaukon koko neljännessä tiilirivissä 15×90 mm tai 15×75 mm

 

Ikkuna-aukkojen ylä- ja alareunojen avoimista tuuletusaukoista saadaan merkittävä lisähyöty kuorimuurin tuulettumiselle.

LATAA OHJE (PDF)