Muurattujen rakenteiden korjaus
Muurattujen julkisivujen korjaus voidaan toteuttaa
- paikkauskorjauksena
- pinnoitus- tai verhouskorjauksena
- kuorimuurin purkamisena ja uusimisena
Lisäksi kyseeseen voi tulla halkeamien ja painumavaurioiden korjaukset
Korjaustavan valinta riippuu aina ensisijaisesti rakenteen teknisestä kunnosta. Tekniset vaatimukset täyttävistä korjausvaihtoehdoista valitaan se, joka parhaiten täyttää kohteen arkkitehtoniset ja taloudelliset kriteerit.
- Paikkauskorjauksessa laastisaumojen pintaosat uusitaan, eli vanha rakenne säilyy pääosin ennallaan.
- Pinnoitus- ja verhouskorjauksessa vanha vaurioitunut tiilijulkisivu peitetään uudella pintarakenteella. Verhousrakenteeseen kuuluu yleensä myös lisälämmöneristys, joka sijoitetaan niin ikään vanhan rakenteen ulkopuolelle. Vaurioituneita alueita ei tarvitse poistaa, mikäli ne ovat kiinni alustassaan.
- Tiilimuurin uusimiskorjauksessa vanha tiilimuuri ja laastit puretaan uusittavilta alueilta kokonaan ja tiilimuuri muurataan uudelleen. Uusittavalla osalla uudet tiilet ja laasti todennäköisesti erottuvat vanhasta julkisivumuurauksesta puhtaampana ja selvästi uudempana alueena tiilien ja laastin väristä riippuen.
- Halkeamien ja painumavaurioiden korjauksessa pyritään ensisijaisesti poistamaan tiilimuurin halkeilun ja/tai painumiseen johtaneet syyt. Tämän jälkeen halkeamat korjataan soveltuvin injektointi- ja saumaustekniikoin ja tehdään tarvittaessa kuorimuuriin liikuntasaumoja. Pahoin painuneiden tiilimuurien korjaaminen saattaa johtaa tiilimuurin purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen. Halkeama- ja painumakorjaukset liittyvät keskeisesti rakenteiden kantavuuteen ja ovat aina tapauskohtaisia.
Perinteisen muurattavan tiilen rinnalle on noussut myös kevyempiä keraamisia korjausvaihtoehtoja, kuten tiiliseinää muistuttavia, mutta mekaanisesti kiinnitettävä tiililaattapintaisia elementtijärjestelmiä. Myös näillä järjestelmillä saadaan varsin näyttävä, huoltovapaa ja kestävä julkisivu.
Lisätietoa:
Tilaajan ohje: Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2022
Ohje on laadittu omistajan näkökulmasta kiinteistönpidon ja korjaussuunnittelun tueksi. Ohjeen avulla kiinteistönomistaja osaa tilata rakennukseensa
soveltuvan ja riittävän kattavan kuntotutkimuksen. Tilaajan ohje perustuu muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijoille aiemmin julkaistuun ohjeeseen by 75
Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2021.
Julkisivun korjaus tiilellä
Julkisivun korjaaminen poltetulla tiilellä on kestävä korjaustapa, jolla samanaikaisesti voidaan parantaa rakennuksen lämpötaloutta ja muuttaa sen arkkitehtonista ilmettä. Muuraamalla tehty julkisivun korjaus on myös perinteinen ja joustava rakennustapa, joka on kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen. Lisäksi muurattu ulkoverhous nostaa rakennuksen jälleenmyyntiarvoa.
Vanhan rakennuksen seinät ovat usein suorakulmasta poikkeavia tai vinoja. Todelliset mitat eivät vastaa piirustuksia ja korjaustyön kuluessakin saattaa ilmetä yllätyksiä. Nämä kaikki tekijät puoltavat joustavan muuraamisen valintaa julkisivun korjaamiseen.
Tiiliverhouksen taakse on helppo tehdä lisälämmöneristys.
Tiilen valinta
Korjausrakentamiseen soveltuvat sekä moduulikokoiset tiilet (MRT85 tai MRT60), että NRT kokoiset tiilet. Poltettujen tiilien väri- ja pintavaihtoehtojen avulla julkisivun uusi ilme saadaan sopeutumaan hyvin ympäristöönsä.
Uuden kuorimuurin perustus
Uutta kuorimuuria varten on vanhalle rakennukselle tehtävä lisäperustus.
Tämä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla.
- Piiloperustuksessa uusi perustus lähtee maanpinnan alapuolelta, jolloin rakennukselle tehty julkisivukorjaus ei ole havaittavissa. Perustuksen mitoitus riippuu käytetystä tuentatavasta. Perustus voidaan ankkuroida vanhaan rakenteeseen tai se voi lähteä anturan päältä.
- Konsoliperustuksessa valetaan rakennuksen vanhaan perustukseen kiinnitettävä betoninen konsoli, joka siirtää kuormituksen vanhalle perustukselle. Rakenteen suunnitteluun vaikuttavat kiinnitysalustan lujuus ja uuden julkisivun aiheuttama kuormitus.
- Yksinkertaisin perustus saadaan kiinnittämällä sokkeliin kulmateräs esim. kiila-ankkureiden avulla.
Kuorimuurin muuraus
Kuorimuuraus muurataan uudisrakentamisen tapaan: tuuletusraon on oltava noin 30–40 mm ja alimman tiilikerroksen joka kolmas pystysauma jätetään auki. Seinään mahdollisesti pääsevän veden poisjohdattamiseksi asennetaan bitumihuopakaista perustuksen päälle.
Uusi kuorimuuri ja mahdollinen lisäeristys sidotaan vanhaan runkoon ruostumattomilla tiilisiteillä (väh. 4 kpl/m2) samojen periaatteiden mukaan kuin uudisrakentamisessakin. Tiilisiteiden tyyppi ja sijoitus valitaan vanhan seinärakenteen mukaan.
Aukkojen ylitys ja pielet
Aukon ylityksessä voidaan käyttää apuna valmista kulmaprofiilia tai se voidaan tehdä normaalisti raudoittamalla rakennesuunnitelman mukaisesti.
Ikkuna- ja oviaukkojen pieliä voidaan keventää ja elävöittää käyttämällä pyöristettyjä tai viistettyjä muototiiliä.
Ikkunat
Mikäli julkisivukorjauksen yhteydessä uusitaan myös ikkunat, ne tuodaan lähemmäksi uuden julkisivun pintaa lämpöeristeen kohdalle. Uusien ikkunoiden karmileveyttä kannattaa samalla kasvattaa.
Tiililaattapintainen elementtiverhous
Kun halutaan säilyttää muuratun tiilen ilme, mutta ei haluta tehdä sokkelilevennystä, voidaan julkisivukorjaus tehdä kevyemmin käyttämällä mekaanisesti kuumasinkittyyn teräsrunkoon asennettavaa tiililaattapintaista pienelementtiä.
Tällöinkin julkisivu on varsin huoltovapaa, mutta toisaalta muurattua rakennetta hieman ohuempi ja samalla myös kevyempi. Reilun puolen neliön (0,72 m2) suuruiset pienelementit ovat valmiiksi saumattuja ja työmaalla tehdään ainoastaan elementtien välinen saumaus. Saumausaine on hieman perinteisestä muuraussaumaa elastisempi, mutta yleisesti ottaen julkisivusta tulee muuratun julkisivun näköinen.
Rakenteesta ei saada muurattuun rakenteeseen verrattuna aivan yhtä hyvin ääntä eristävää, mutta yleensä kuitenkin parempi kuin esimerkiksi eristerappausmenetelmillä.
Tiililaattaelementin asennus ei ole sääriippuvainen
Tiililaattapintaisen pienelementtiratkaisun etuna esimerkiksi eristerappausmenetelmiin nähden on se, että sen asentaminen ei ole sää- eikä vuodenaikariippuvainen. Lisäksi pienelementtiratkaisu on hyvin tuulettuva rakenne, minkä vuoksi se on pidemmälläkin aikavälillä kosteusteknisesti turvallinen.
Elementin asennus on nopeaa ja se voidaan tehdä vaikka talviaikaan. Ohuesta rakenteesta johtuen eristepaksuutta on helppo lisätä ja erityyppisten eristevaihtoehtojen käyttö on myös mahdollista.
Keveytensä vuoksi rakenne soveltuu erinomaisesti esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, jossa vanhaa elementtikuorta ei poisteta.
Julkisivukorjaus tiililankuilla
Tiililankkujen käyttö korjausrakentamisessa on vielä toistaiseksi ollut varsin vähäistä, mutta uudisrakennuspuolella rakennetta on käytetty jo varsin runsaasti esim. toimisto- ja julkisessa rakentamisessa.
Tiililankkuverhous samoin kuin tiilipienelementtiratkaisukin on mekaanisesti taustarakenteeseen kiinnitettävä korjausratkaisu. Lankkuratkaisu poikkeaa tiilipienelementtiratkaisusta siinä, että rakennetta ei tarvitse laisinkaan saumata, mikä nopeuttaa rakenteen asennusta.
Asennusaikaista etua saadaan myös siinä, että lankkujen sovittaminen ja katkominen vielä työmaavaiheessakin on helppoa. Tiililankkuverhous poikkeaa ulkonäöltään selkeästi muista keraamisista julkisivuratkaisuista, mutta toisaalta sen ei ole tarkoituskaan olla muuratun julkisivun kaltainen, vaan selkeästi jotain muuta.
Tiililankku on arkkitehtien arvostama rakenneratkaisu, jolla on tehty niin hotelleja, kouluja kuin toimistorakennuksiakin ja se soveltuu myös asuntorakentamiseen.
Huoltovapauden, tuulettuvuuden ja keveyden lisäksi tiililankkuverhouksen etuna voidaan pitää myös helppoa vaihdettavuutta ja kierrätettävyyttä, mikäli siihen tulee tarvetta.
Laastisaumojen uusiminen
Laastisaumojen korjauksessa tiilimuurin rapautuneiden / kuluneiden laastisaumojen pintaosat uusitaan, eli kyseessä on tiilijulkisivun osittain säilyttävä korjaustapa.
Yleisimmin paikkauskorjausten syynä on saumauslaastin puutteellinen pakkasenkestävyys, kosteusteknisesti huonosti toimivat detaljit ja/tai suojaavien pellitysten vaurioituminen tai niiden puuttuminen kokonaan.
Ohutta uusintasaumausta ei voida tehdä pelkästään vanhan saumalaastin tai muurauslaastin pintaan, vaan uusittava laasti on poistettava kokonaan riittävän syvälle tiilien väliin ja alusta on tartunnan varmistamiseksi puhdistettava huolellisesti.
Laastisaumat uusitaan vaurioituneilta alueilta kokonaisuudessaan noin 20 – 40 mm syvyyteen saakka riippuen sauman leveydestä ja onko tiilimuurissa käytetty erillistä ns. saumalaastia.
Vanhan ja uusitun saumauksen raja näkyy helposti julkisivusta, joten korjattavien alueiden rajauksiin on kiinnitettävä huomiota. Tässä keskeisenä on vanhan ja uusitun saumauksen värierot erityisesti tummissa laasteissa sekä rajapintojen halkeilun estäminen.
Säilytettävien ja purettavien muuraussaumojen osien rajakohdat tulee sijoitella siten, että niistä on mahdollisimman vähän ulkonäköhaittoja ja korjaamattomat julkisivunosat voidaan uusia myöhemmin helposti.
Kosteusteknisten toimivuuspuutteiden korjaaminen sekä julkisivun kosteusrasitustason alentaminen erilaisilla suojaavilla pellityksillä ja vedenpoiston parannuksilla on korjauksen käyttöiän kannalta keskeisessä asemassa.
Käytettävät materiaalit
Uusintasaumaukset tehdään samantyyppisillä pakkasenkestävillä laasteilla kuin säilytettävien osien saumaukset on tehty. Uusittu sauma ei saa muodostua alle jäävää muurauslaastia lujemmaksi.
Vanhat massiiviset tiilimuurit on yleensä muurattu kalkkilaasteilla tai kalkkipitoisilla kalkkisementtilaasteilla, joten tällöin uusintasaumauksessa on yleensä syytä käyttää suhteellisen heikkoja laasteja.
Kuorimuureissa on yleisimmin käytetty sementtipitoisia muurauslaasteja, joiden lujuus on yleisesti edellä mainittuja huomattavasti korkeampi. Kuorimuurit altistuvat myös ankarammalle pakkasrasitukselle kuin massiiviset tiilimuurit, joten saumauslaastien pakkasenkestävyyteen ja tartuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tiilimuurin rappaaminen / pinnoittaminen
Yleisimmin paikallisten rapautumavaurioiden syynä on tiilien ja laastin puutteellinen pakkasenkestävyys sekä huonosti toimivat detaljit. Tiilimuurin kuivaaminen saattaakin olla tarpeen pahoin kastuneilla alueilla.
Tiilimuurin rappaamista ja pinnoittamista voidaan käyttää tiilimuurin kosteusrasitustasoa alentavana korjauksena, jolloin tiilimuurille saadaan lisää käyttöikää. Vanhan tiilimuurin pintaan rapataan paksu yhtenäinen kolmikerrosrappaus, joka pinnoitetaan imeytyvän veden määrää vähentävällä suojaavalla pinnoitteella.
Rappaus peittää tiilijulkisivun, joten julkisivun ilme muuttuu.
Tiilijulkisivun peittävään rappaukseen liittyy yleensä aina pellitysten ja vedenpoistojärjestelmien uusiminen, sillä vanhat osat joudutaan rappauksen vuoksi poistamaan ja pellitykset muuttamaan rappaukselle sopiviksi. Myös erilaisten liittymien kosteusteknistä toimintaa voidaan usein parantaa
Materiaalit ja tuotteet
Tiilijulkisivun peittävä rappaus tehdään pakkasenkestävillä kalkkisementti- tai sementtilaasteilla. Laastien tarkempi koostumus riippuu mm. rappausalustasta, rappaustyypistä ja julkisivulle kohdistuvasta saderasituksesta.
Julkisivurappausten ja tiilialustan kastumista sadevedestä voidaan vähentää suojaavalla pinnoitteella. Pinnoitteina käytetään pääsääntöisesti epäorgaanisia kalkki-, kalkkisementti- tai silikaattipinnoitteita.
Tiilijulkisivun uusiminen
Kuorimuurin osittainen uusiminen
Julkisivumuurauksen uusiminen osittain soveltuu käytettäväksi sellaisilla julkisivuilla, joissa julkisivutiilien ja/tai muurauslaastin vaurioituminen on paikallisesti edennyt niin pitkälle, että pelkkä laastisaumojen uusiminen ei ole riittävä korjaus.
Kuorimuurin purkavassa korjauksessa vanhat rapautuneet tiilet ja muurauslaasti poistetaan tiililimityksen mukaisesti ehjään alueeseen saakka ja uusitaan. Purkamisen jälkeen tarkistetaan lämmöneristeiden ja rakennuksen rungon kunto ja tarvittaessa korjataan vauriot ja uusitaan / lisätään lämmöneristeitä ja purettu alue muurataan umpeen.
Muuraussiteitä joudutaan työnaikana todennäköisesti joko uusimaan tai lisäämään.
Korjaukseen liittyy aina pellitysten ja vedenpoistojärjestelmien ainakin osittainen uusiminen, sillä vanhat osat joudutaan todennäköisesti vauriokohdan purkamisen yhteydessä purkamaan. Kosteusteknisten toimivuuspuutteiden korjaaminen sekä julkisivun kosteusrasitustason alentaminen erilaisilla suojaavilla pellityksillä ja vedenpoiston parannuksilla on korjauksen käyttöiän kannalta keskeisessä asemassa.
Kuorimuurin uusiminen kokonaan
Julkisivumuuraus joudutaan uusimaan kokonaan, jos julkisivutiilien ja/tai muurauslaastin vaurioituminen on laajoilla alueilla edennyt niin pitkälle, että pelkkä laastisaumojen uusiminen ei ole riittävä korjaus.
Kuorimuuraus voidaan joutua uusimaan myös lämmöneristeissä ja/tai rakennuksen rungossa olevien kosteus- ja/tai mikrobiongelmien vuoksi.
Julkisivumuurauksen uusiminen on ainoa vaihtoehto myös silloin, jos julkisivuissa käytettyjä tiiliä ei ole saatavilla kuorimuurin paikallisten vaurioiden korjaamiseen osittain uusimalla tai tiilijulkisivun peittävä korjaus ei ole ulkonäkösyistä mahdollista.
Kuorimuurin purkavassa korjauksessa vanhat rapautuneet tiilet ja muurauslaasti poistetaan ja uusitaan kokonaisuudessaan. Purkamisen jälkeen tarkistetaan lämmöneristeiden ja rakennuksen rungon kunto ja tarvittaessa korjataan vauriot ja uusitaan / lisätään lämmöneristeitä. Julkisivun kosteustekninen toiminta kannattaa uudelleen muurauksen yhteydessä tarkastella kokonaan uudestaan.
Uusitun muurauksen toiminta ja kestävyys ei riipu vanhan rakenteen kunnosta. Sen sijaan osittain uusituilla julkisivuilla korjauksen käyttöikä määrittyy todennäköisesti vanhan jäljelle jääneen osan mukaan.
Materiaalit
Muuraamiseen käytetään rasitusolosuhteiden mukaisesti pakkasenkestäviä tiiliä sekä muurauslaastia.
Alkuperäisten tiilien tai niiden näköisten tiilien saatavuus tulee selvittää ennen korjauspäätöksen tekoa.
