Pitkäikäinen ja huoltovapaa tiili oli luonteva valinta myös sisäseiniin. Julkisissa rakennuksissa se tuo tyyliä, joka viestii arvokkuutta ja jatkuvuutta. Kodin seinissä tiilipinta tuo yksilöllisyyttä ja elävyyttä tiloihin.
Tiili tai keraaminen kennoharkko on kestävä ja ääntä eristävä väliseinämateriaali, joka voidaan jättää muurauspintana näkyviin tai tasoittaa ja viimeistellä hengittävillä pintamateriaaleilla katseilta piiloon. Muista materiaaleista tehtyjä väliseiniä voidaan myös pinnoittaa tiilellä tai tiililaatalla, kun halutaan tiloihin kaunis, rustiikkinen pinta.
Tiili luokitellaan materiaalina M1-sisäilmaluokkaan. Tämä tarkoittaa, että tiili on turvallinen käyttää rakennus- ja pintamateriaalina sisätiloissa. Tiilestä ei erity mitään terveydelle haitallisia päästöjä vaan päinvastoin se edistää hyvän ja miellyttävän sisäilmaston toteutumisessa. Tiili reagoi tehokkaasti lämpötilan ja kosteuden vaihteluihin ja tasaa niiden vaikutuksia sisäilmaan.
Poltettu tiili sopii materiaalina erinomaisesti ulkoseinien lisäksi myös sisäseinien muuraukseen. Muurattu tiiliseinä voidaan toteuttaa kantavana tai kevyenä väliseinänä. Rakennesuunnittelijan tehtävänä on varmistaa tiilimuurin kantokyky, mutta lähtökohtaisesti pientalossa kantavaan väliseinään tarvitaan yli 120 mm leveä reikätiili tai kennoharkko, vaihtoehtoisesti käy myös vähintään 100 mm umpitiili. Kevyen väliseinän muuraukseen riittää 85 mm leveä reikätiili tai esimerkiksi 115 mm kennoharkko. Ovi- ja ikkuna-aukkojen ylityksissä käytettään tyypillisesti teräsprofiilia. Tiili soveltuu epäorgaanisena materiaalina myös kosteiden tilojen seinäratkaisuksi.
Tiiliseinä eristää hyvin ääntä
Rakenteen ääneneristävyys riippuu pääasiassa rakenteen massasta ja taajuudesta. Massalain mukaisesti painavammalla rakenteella saadaan parempi ääneneristävyys, joten rakenteet, joissa on suuri massa, ovat ääniteknisesti toimivimpia.
Asuinrakennukseen ääni kulkeutuu muista asunnoista ilmaäänenä ja askeläänenä, samoin talotekniikka aiheuttaa ääntä. Myös ulkoa kuuluva tieliikenne, raideliikenne tai lentoliikenne voivat aiheuttaa asuntoihin asumisviihtyisyyttä alentavaa melua. Massiivinen tiiliseinä eristää tehokkaasti ääntä.
Ääneneristysarvot tyypillisille, muuratuille seinävahvuuksille:
MRT leveys 85 mm Rw 45 dB
RT leveys 135 mm Rw 49 dB
Tiilen käyttö sisustuselementtinä on vaihdellut eri vuosikymmeninä ja vaihtelee edelleen sisustustrendien mukaisesti. Nykyisin puhtaaksimuurattuun tiiliseinään tilaratkaisuna päädytään tyypillisesti sen ulkonäköön ja ympäröivään tilaan tuoman tunnelman vuoksi. Tiiliseinällä haetaan kontrastia muuhun sisutukseen tai sen teksturoidulla pinnalla halutaan korostaa jotain talon rakenneosaa.
Kuten julkisivuissa, myös sisäseinien muurauksissa lopputulokseen vaikuttavat käytettävän tiilen lisäksi limitys ja saumaustapa. Inspiraation omaan toteutukseen voi löytää vaikka seuraavista esimerkeistä.
Kevyempi vaihtoehto puhtaaksi muuratulle tiiliseinälle on taustarakenteen pinnoitus tiililaatoilla.
Sisustuskäyttöön soveltuvia tiililaattoja on saatavissa eri kokoisia ja tyyppisiä riippuen tiilenvalmistajasta. Tyypillisesti tiililaatan vahvuus vaihtelee 20-45 mm välillä.
Osa laattatuotteista on jo alun perin valmistettu laattakokoon ja osa puolestaan sahataan tiilestä. Riippumatta tiililaatan koosta niiden asennus noudattaa samoja perusperiaatteita. Jos tiililaatat on sahattu tiilistä, niiden pinnassa voi olla sahauspölyä. Jotta tiililaatta tarttuu kunnolla alustaan, pöly puhdistetaan ennen asennusta esimerkiksi imuroimalla tai huuhtelemalla juoksevan veden alla.
Tiililaatat kiinnitetään keraamisten laattojen tapaan ja kiinnitysalustaksi soveltuvat lähes kaikki kivipinnat sekä monet levyalustat. Levypinnoille laatoitettaessa on aina varmistettava riittävä rakenteellinen jäykkyys ja kantavuus erityisesti silloin, kun laatoilla pinnoitetaan laajoja seinäpintoja. Kosteudelle alttiissa tiloissa on laattapinnan alla huolehdittava myös oikeaoppisesta vedeneristyksestä. Mikäli laattojen kiinnitys tehdään maalipinnalle, tulee aina tehdä muutaman laatan koekiinnitys, jolla varmistetaan kiinnityksen riittävä tartunta. Vanhat betonipinnat on hyvä esikostuttaa sumuttamalla ennen laatoitusta.
Laatat kiinnitetään saneerauslaastilla (menekki 3-4 kg/m2) puhtaaseen ja kuivaan seinäpintaan.
Ennen kiinnitystä on hyvä tarkastaa laattajako kiinnitettävään seinään ja suunnitella haluttu tiilen limitys. Osalaattoja ja sekalimitystä käyttämällä seinäpinnasta tulee elävä ja mielenkiintoinen. Kirjavahkoissa tiiliväreissä kannattaa myös sekoittaa eri laatikoiden tai letkojen tiililaattoja keskenään tasapainoisen lopputuloksen varmistamiseksi.
Laasti levitetään laastikammalla alustaansa. Ensimmäisen laattarivin alle kannattaa kiinnittää kostutettu puurima tai vastaava ohjuriksi. Laattojen liikkumisen estämiseksi käytetään asennuksessa apuna noin 10-15 mm paksuista köyttä tai kosteaa rimaa. Tiilien katkaisuun suositellaan käytettäväksi tiilileikkuria tai muurarin vasaraa.
Asennuksen jälkeen saumat viimeistellään halutunlaisiksi aikaisintaan vuorokauden kuluttua kiinnityksestä. Saumaus tehdään muurauslaastilla (ei laattasaumalaastilla). Laastia saumaukseen kuluu noin 0,2-0,3 kg/laatta. Huom! Tiili on materiaalina huokoinen, eikä tiililaattoja voi ylisaumata vaan laasti painetaan saumarakoon esimerkiksi saumaraudalla. Isoissa pinnoissa voi saumauksessa käyttää apuna mm. laastipumppua.
Tiililaattojen saumojen muotoiluun voidaan käyttää sähköputkea, puurimaa tai saumarautaa riippuen millainen lopputulos halutaan. Lopuksi tarvittaessa kuivahtanut sauma harjataan kevyesti jouhiharjalla.
Jälkihoidoksi suositellaan saumojen kevyttä vesisumutusta noin 1-2 vuorokauden ajan. Laatoitettu pinta voidaan suojata roiskeille alttiissa paikoissa esimerkiksi Kisu-kivensuoja-aineella (Kiilto Oy). Suojaus saattaa hieman syventää tiililaatan ja sauman väriä.
