Limitykset

Poltetun tiilen useat limitys- ja saumausvaihtoehdot mahdollistavat julkisivuun yksilöllisen ilmeen. Limitys yhdessä laastin kanssa sitoo yksittäiset tiilet yhtenäiseksi rakenteeksi.

Tiililimityksiä suunniteltaessa vain mielikuvitus on rajana, mutta limitystä suunnitellessa on huomioitava ja varmistettava muurauksen kantavuus.

Limitysvaihtoehdot

Poltetun tiilen useat limitys- ja saumausvaihtoehdot mahdollistavat julkisivuun yksilöllisen ilmeen. Limitys yhdessä laastin kanssa sitoo yksittäiset tiilet yhtenäiseksi rakenteeksi.

Tiililimityksiä on useita erilaisia. Nykyisin muuratuissa rakenteissa käytetään lähes yksinomaan erilaisia juoksulimityksen sovelluksia. Yleisimmin käytetään lapetiilimuurausta, eli tiilet on ladottu pitkä sivu ulospäin. Yleisimmät limitykset ovat 1/2-kiven ja 1/3-kiven etenemällä tehdyt limitykset.

Votsi limityksessä kaikki pystysaumat sijoittuvat samoille kohdille, ja tiilet saumoineen muodostavat säännöllisen ruudukon. Votsia voidaan käyttää vain, jos rakenteeseen ei kohdistu ulkopuolisia kuormia ja se on vahvistettava raudoituksella.

Keskiajalta aina 1900-luvun alkupuolelle tiilirakenteet olivat massiivirakenteita, joissa seinä vastasi paksuudeltaan vähintään tiilen pituutta. Tällöin seinissä käytettiin poikittain sijoitettuja sidekiviä estämään muurin halkeamista keskeltä. Massiivisissa tiiliseinissä käytettiin yleisesti munkkilimitystä tai vuorolimitystä.

Alla esimerkkejä erilaisista limityksistä.